Musta aukko on avaruusilmiö, jonka löytö on melko tuore, Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian tutkimuksissa. Sen jälkeen sen edustus tuli esille elokuvissa, sarjoissa ja peleissä. Mutta pystyisitkö tunnistamaan sellaisen? Musta aukko valokuvassa, joka on täynnä kirkkaita pisteitä, jotka näyttävät tähdeltä?
Katso lisää
Nämä ovat 4 horoskooppimerkkiä, jotka rakastavat yksinäisyyttä eniten…
Jotkut koirarodut ovat täydellisiä ihmisille…
Alla olevassa kuvassa huomaat mustan taustan ja supertähdet. Kuitenkin, mikä voisi olla vain yö täynnä tähtiä, ovat itse asiassa aktiivisia mustia aukkoja.
Mustat aukot ovat aktiivisia galakseissa, jotka sijaitsevat valovuosien päässä maapallosta intensiivisesti absorboivaa ainetta sen voimakkaasta gravitaatiokentästä, jolla on kyky absorboida jopa valoa.
Kuva, joka ei ole tuore ja julkistettiin vuonna 2021, sisältää noin 25 000 valopistettä, jotka ovat itse asiassa mustia aukkoja. Hampurin yliopiston Francesco de Gasperinin mukaan kuvan ottaminen vaati tähtitieteilijiltä ja fyysikiltä vuosien yhteisiä ponnisteluja.
Mustan aukon ennätyksen saamiseksi oli tarpeen muuntaa matalataajuiset radiosignaalit kuviksi, jotka edustaisivat taivasta, väittää hampurilainen tähtitieteilijä.
Kun mustat aukot eivät ole aktiivisia, niitä on vaikea tunnistaa. Vaikka ne kuitenkin absorboivat aktiivisesti ainetta, läsnä oleva gravitaatiovoima pystyy tuottamaan eri aallonpituuksia. Tämä on ainoa tapa havaita heidän läsnäolonsa.
Yllä olevassa kuvassa mustat aukot on otettu talteen Low Frequency Array (LOFAR) -radioteleskooppiverkon avulla, jossa on noin 20 000 antennia ympäri Eurooppaa.
Toisin kuin muut verkot, LOFAR pystyy saamaan kuvia sisään korkea resoluutio alle 100 megahertsin (MHz) taajuuksilla. Supertietokoneita käytettiin korjaamaan vääristymiä, jotka aiheutuvat häiriöistä inosfääristä, joka muuttuu läpinäkymättömäksi alle 5 MHz: n taajuuksilla.
Tämä kehitys on harppaus tiedeyhteisölle, joka juhlii: ”Kun ohjelmisto on kehitetty monille vuotta sitten, on hämmästyttävää nähdä, että se toimii nyt", sanoo Huub Röttgering Leidenin observatoriosta Alankomaat.
