Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt tunnustetaan mielenterveyshäiriöiksi, jotka voivat vaikuttaa lapsiin, vaikka monet ihmiset eivät sitä tiedä. Tässä mielessä oireiden tunnistaminen siitä, että pikkuiselle saattaa alkaa kehittyä näitä sairauksia, on yhtä tärkeää kuin ehkäisymekanismien etsiminen. Siksi tutustu tässä artikkelissa joihinkin työkaluihin, jotka auttavat estämään lasten masennusta.
Lue lisää: Katso 5 erittäin tehokasta tapaa leikata sokeria ruoasta
Katso lisää
Nuoruuden salaisuus? Tutkijat paljastavat, kuinka kääntää…
Puuron "voimat": tutustu kauran hyötyihin…
Mitä lasten masennus oikein on? Kuinka välttää lapsuuden masennus? Nämä ovat joitain yleisimmistä aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Näin ollen nämä kaksi sairautta tunnustetaan myös mielenterveyshäiriöiksi, jotka vaikuttavat lapsiin, nuoriin ja aikuisiin.
Tästä on laajalle levinnyt väärinkäsitys, sillä oletetaan, että nuoret liioittelevat tai että ongelmaa ei tunnusteta terveysongelmaksi. Ahdistuneisuutta ja masennusta voi olla vaikea erottaa toisistaan, koska mieliala voidaan sekoittaa suruun, uupumukseen tai pelkoon.
Jotkut vanhemmat saattavat tulkita oireet väärin enteeksi tai liioitelluksi, mutta on tärkeää kiinnittää huomiota merkkeihin ajan myötä, koska ne voivat olla vakavia.
Ennen kuin mainitset yleisimmät oireet, on syytä mainita, että näiden ominaisuuksien tulee ilmetä säännöllisesti ja jatkuvasti. Siksi erikoistunut ammattilainen pystyy tunnistamaan tarkemmin, onko lapsi masentunut vai ei.
Tässä mielessä on tärkeää olla tietoinen, kun seuraavat oireet alkavat ilmaantua: jatkuva suru; väsymys; alhainen itsetunto; menetät kiinnostuksesi toimintoihin, joista pidit aiemmin; levottomuus; ja negatiivisia ajatuksia.
Masennus vaikuttaa 10–24-vuotiaisiin ihmisiin, ja itsemurha on yleisin kuolinsyy. Siksi yksi parhaista ehkäisymuodoista on käydä vilpitöntä ja rehellistä vuoropuhelua lasten kanssa heidän mahdollisista ongelmistaan.
Tällä tavalla he voivat vapaasti lähestyä sinua, jos heillä on oireita tai he ovat surullisia ilman näkyvää syytä. Emotionaalinen tuki on välttämätöntä, ja voit myös hakea apua asiantuntijalta, jos sinusta tuntuu, että lapsesi on laiminlyöty. Tärkeintä on aina muistaa, ettei lasten tunteita pidä koskaan vähätellä.
