Epideeminen tuhosi kaupungin São Paulon sisäpuolella. Kasvillisuuden ja kuluneiden maalausten valtaama kaupunki, joka sijaitsee rautatien edessä, evakuoitiin väestön toimesta 30-40-luvuilla.
Katso lisää
Japanilainen yritys asettaa aikarajoituksia ja hyötyy
Varoitus: TÄMÄ myrkyllinen kasvi joutui nuoren miehen sairaalaan
São Paulon sisäpuolella sijaitseva kaupunki oli hylätty, ja kasvillisuus valloittaa sitä, ruosteiset kyltit ja ihmisten poissaolo. Kyseinen kaupunki on Japurá, joka sijaitsee Tabapuãssa São Paulon luoteisosassa.
Noin 90 vuotta sitten tällä hetkellä hylätyssä kylässä oli noin 3 000 asukasta, jotka selvisivät maataloudesta ja vaihtokaupoista. Kuitenkin 30- ja 40-luvuilla Japurá kärsi malaria- ja keltakuumeepidemiasta, joka päätyi saamaan pienen väestön hylkäämään paikan.
Japurán kaupunkia ei koskaan todellisuudessa vapautunut, ja se perustettiin pian Araraquarasta (SP) São José do Rio Pretoon (SP) kulkevan rautatien rakentamisen jälkeen. Tilanne on samanlainen kuin useissa São Paulon sisäosissa sijaitsevissa kunnissa, jotka syntyivät Estrada de Ferro Araraquarensen (EFA) laajentamisen jälkeen. Niinpä Japurá perustettiin 19. marraskuuta 1911.
”Kuten muualla Brasiliassa tapahtui, juna mahdollisti alueiden asuttamisen. Näin tapahtui myös Japurassa. Rautatieaseman perustamisesta lähtien maahan saapui maahanmuuttajia ja brasilialaisia maan muilta alueilta ja asuttivat paikan etsimään työtä", sanoi Gabriella Teodoro Coelho, tutkija ja Japurá, do Progress ao Ruining -tutkimuksen kirjoittaja, joka on tuotettu yhteistyössä Janainan kanssa. Andrea Cucato.
On olemassa useita tietueita, jotka osoittavat, että ennen hylkäämistä kylässä oli laitoksia, kuten koulu, kirkko, julkinen vankila, lihakaupat ja apteekit. Kuitenkin, koska kaupunki oli lähellä metsiä ja jokia, siellä oli monia hyttysiä, jotka levittivät malariaa ja keltakuumetta.
Kaupungilla ei ollut käytettävissään terveyspalveluja tai tieteellistä tietoa sairauksien hoitamiseksi, ei edes perushygieniaa, mikä vaikutti epidemian nopeaan leviämiseen koko kaupunkiin.
– Sairauksien hoitoon tehtiin kotihoitoja tai joutuivat kohdatmaan tuntikausia kärryssä päästäkseen lääkäriin. Lisäksi oireisiin ei ollut riittävää hoitoa. Kaikki tämä vaikutti taudin nopeaan leviämiseen alueella ja vaati lukemattomia uhreja, Bellinelo sanoi.
