"Multiversumi on käsite, josta tiedämme pelottavan vähän." Nämä sanat Dr. Outo Peter Parkerille äskettäin julkaistussa Spider-Man: Never Go Home -elokuvassa eivät ole täysin vääriä. Myös viime viikolla Doctor Strange in the Multiverse of Madness kiusoitti tätä useiden universumien käsitettä.
Onko tälle fantasialle siis tieteellistä tukea? Vaikka jotkut fyysikot ovat ehdottaneet, että universumimme voi olla vain yksi monista todellisuuksista, toiset sanovat, että tämä on vain spekulaatiota.
Katso lisää
Vahvistettu: Samsung todella valmistaa taitettavia näyttöjä…
Kiina tekee kokeita seeprakaloilla avaruusasemalla…
Saksalaisella teoreettisella fyysiköllä Sabine Hossenfelderillä on mielenkiintoinen näkemys multiversesta. YouTube-kanavallaan vuonna 2019 julkaistussa videossa hän sanoo, että "usko moniversumikonseptiin vastaa loogisesti uskomista Jumalaan. Siksi se on uskontoa, ei tiedettä." Hän selittää, että tiede ei kerro meille mitään maailmankaikkeuksista, joita emme voi havaita.
Lääkäri. Aihetta tutkii myös IISER Mohalin fysiikan apulaisprofessori Kinjalk Lochan, joka on erikoistunut yleisen suhteellisuusteorian, mustien aukkojen ja varhaisen universumin alueisiin.
Useimmat fyysikot sanovat, että multiversumi käsite on spekulaatiota tai tieteiskirjallisuutta. Joten miksi jotkut uskovat sen olevan olemassa?
Sallikaa minun antaa hieman optimismia keskustelun vuoksi sitoutumatta olemaan konseptin mestari. Kvanttimekaniikan myötä tuli upea oivallus – että on käsittämättömän vaikeaa sivuuttaa jotain kokonaan. Jokaisella prosessilla on jokin todennäköisyys – pieni tai korkea – mutta harvoin nolla.
Kaikki mitä yleensä näemme, opimme ja ymmärrämme perustuu kokemuksiimme, joita meillä on – kokemuksiin, jotka on hankittu siinä mittakaavassa (koko ja energia), jossa normaalisti elämme. Yleensä tapahtuu hyvin ymmärretty tapahtumavirta, josta teemme joitain loogisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi, jos henkilö on edessäni, päätän, että hän ei ole missään muualla sillä hetkellä.
Mikroskooppisella tasolla voi kuitenkin esiintyä kaksi tai useampia todellisuutta rinnakkain – esimerkiksi elektroni voi elää samanaikaisesti "täällä" ja "siellä" (kokein todistettu). Kuuluisa esimerkki Schrodingerin kissasta osoittaa, että kissa voi olla sekä kuollut että elossa, jos siihen liitetään mikroskooppinen hiukkanen, jonka "täällä" tai "siellä" oleminen tappaa kissan tai säästää sen.
Nämä käsitykset johtavat ajatukseen, että kun maailmankaikkeus syntyi, sekin oli mikroskooppinen kokonaisuus. Joten sillä on täytynyt olla myös miljoona mahdollisuutta rinnakkaiseloon. Kysymys kuuluu, mitä näille muille mahdollisuuksille tapahtui? Poistuivatko ne näkemämme eduksi vai olivatko ne kaikki todella olemassa rinnakkain? Uskallan sanoa, että emme tiedä varmasti.
