Työläisiin perustuva vallankumouksellinen hallitus oli – ja on edelleen – edistyksellisten työläisten unelma läpi historian. Tämä ihanne saavutettiin, vaikka vain lyhyeksi ajaksi, Ranskassa. Tämä on Pariisin kommuuni.
Katso lisää
Tiedemiehet käyttävät teknologiaa avatakseen salaisuuksia muinaisessa egyptiläisessä taiteessa…
Arkeologit löytävät upeita pronssikautisia hautoja…
Pariisin kommuuni alkoi Pariisin proletaarisesta vallankumouksesta ja oli ensimmäinen yritys luoda ja toteuttaa sosialistinen hallitus. "Communardeiksi" kutsutut pariisilaiset vallankumoukselliset ottivat vallan spontaaniin ja orgaaniseen kansannousuun, joka tähtää sosialismiin.
Se käsitti ajanjakson 18. maaliskuuta ja 28. toukokuuta 1871 välisenä aikana ja sillä oli vahvoja marxilaisia vaikutteita ja muita vasemmistovirtoja. Noina neljänäkymmenenä päivänä hän syrjäytti tasavallan hallituksen toimissa, joille oli ominaista massojen ja vallankumouksellisten ryhmien työläisten ensimmäisen internationaalin periaatteet itsehallinnon lisäksi.
Ranskan ja Preussin välisen sodan päättyessä ja sitä seuranneessa Napoleon III: n antautuessa Pariisin tilanne muuttui käytännössä kestämättömäksi. Siitä lähtien perustettiin kolmas tasavalta, joka kesti 1870-1940, ja Adolphe Thiers johti seitsemän vuotta. Preussilaisten ympäröimä kaupunki eli jatkuvan jännityksen, epämukavuuden ja kapinan alla.
Vaikka kuninkaalliset kansanedustajat tukivat antautumista, pikkuporvaristo ja proletaarit olivat eri mieltä. Poliittinen painostus aiheutti kansan kapinan puhkeamisen maaliskuussa 1871, jonka pääasiallinen seuraus oli tasavallan hallituksen kaataminen. Kansalliskaartin tukemana he karkottivat uskolliset joukot.
Siellä alkoi Pariisin kommuuni, jakobiinien ja sosialistien johtama hallitus. Sen perustivat 26. maaliskuuta demokraattisten vaalien kautta noin 90 jäsentä, joista monet kuuluvat First Workers' Internationaliin. Valta keskittäisi kaartiin, hallinto virkamiehille ja tehtaat työläisille.
Pariisin kommuunin pääideana oli edistää työväenluokan ja pienituloisten työntekijöiden elin- ja työolojen parantamista. Siksi sen toimenpiteillä pyrittiin vastaamaan näiden luokkien toiveisiin.
Pariisin kommuuni syrjäytti porvarillisen hallituksen vallasta, eivätkä he ilmeisesti pysyisi paikallaan. Siksi he järjestivät reaktion vallankumouksellisia vastaan vahvan poliisi- ja sotilaskoneiston tukemana.
Sen myötä kommuunin johtajat ja jäsenet pidätettiin tai teloitettiin, mikä edisti porvariston vallan palauttamista 28. toukokuuta 1871. Ensimmäinen työläisistä koostuvan sosialistisen ja vallankumouksellisen hallituksen kokemus oli päättymässä.
Ensimmäinen vallankumouksellinen kokemus oli Pariisissa, mutta muut Ranskan kaupungit onnistuivat jäsentämään työväenhallituksia, vaikkakin lyhyeksi ajaksi. Esimerkkinä voidaan mainita Toulousen, Marseillen ja Lyonin kaupungit.
