Seitsemän kymmenestä korkeakouluopiskelijasta valitsi viime vuonna etäopiskelun (EAD). Tiedot ovat osa kasvatustieteen ja tutkimuksen instituutin Anísio Teixeiran (Inep) tänä tiistaina (10.) julkaisemaa vuoden 2022 korkeakoulutuslaskentaa.
Tutkimuksen mukaan vuonna 2022 72 % korkeakouluopiskelijoista valitsi etäopiskelumuodon. Toinen hälyttävä johtopäätös on, että joka viides 18–24-vuotias nuori ei käynyt lukiota ja jätti opinnot kesken.
Katso lisää
6 WhatsApp Business -ominaisuutta, jotka parantavat…
NÄMÄ 3 merkkiä saavat maksun "kadonneista" veloista...
Tutkintojen kohdalla etäopiskelun suosio on vieläkin suurempi, ja se on 93,2 %.
Viime vuosien trendi, EAD: n "muodin" kasvu, on huolestuttava asiantuntijoiden keskuudessa. huomauttaa, että tämäntyyppisen opetuksen sääntely on heikkoa, puhumattakaan vaikeuksista mitata niiden laatua valmistumiset.
Yksi EAD: n kriittisistä kohdista liittyy siihen, että nykyiset kurssin arviointimekanismit eivät ota huomioon alustan tyyppiä oppilaitosten käyttämät verkkotunnit, lukuun ottamatta "synkronisille" tunneille varattua aikaa, jonka kautta opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa reaaliajassa opettajat. Näiden kyseenalaisen tehokkuuden menetelmien lisäksi tiedekuntien toistuva käytäntö on kirjata opetusmateriaalia vain kerran ja myydä sen sitten yhä useammalle kiinnostuneet osapuolet.
”MEC: n tehtävänä on säännellä tätä. Se on meille punainen valo ryhtyä tärkeisiin toimenpiteisiin tässä skenaariossa”, varoittaa opetusministeri Camilo Santana saatuaan tiedon väestönlaskentatiedoista. Hän lisää, että liittohallituksen päätöksellä 16 korkeakoulukurssia ei voida suorittaa etänä: neljä niistä on jo keskeytettiin (sairaanhoito, laki, hammaslääketiede ja psykologia) ja 12 on edelleen analysoitavana kuulemisen perusteella julkinen.
Mutta miksi loppujen lopuksi EAD: ta suositaan niin ehdoton? Brasiliassa korkeakoulujen tarjoajia edustavan Semespin toiminnanjohtajalle Rodrigo Capelatolle etäopiskelumuoto "on ollut enemmän houkutteleva, koska se tuo joustavuutta paikan ja ajan suhteen [opiskelijalle opiskella], mutta pääasiassa siksi, että sitä tarjotaan paljon, paljon korkeammilla kuukausimaksuilla torakoita".
Toinen Capelaton esittämä argumentti on, että "80 prosentilla brasilialaisista opiskelijoista tulot henkeä kohden ovat enintään kolme minimipalkkaa, eli he eivät pysty maksamaan kuukausimaksuja [kasvotusten kursseista]. Prouni- ja Fies-kattavuus on alhainen, samoin kuin julkisen koulutuksen paikkojen määrä."
