Englannin kielen rakenne on täysin erilainen kuin portugalin kielen rakenne, joka ei ole niin samanlainen kuin espanjan. Ja älkäämme edes alkako puhua saksasta, Venäjän kielija kreikkalainen. Itä-Anglian yliopiston lingvistien tekemän tutkimuksen mukaan jokaisessa maailman kielessä on kuitenkin kaksi sanaa.
Saatko mitään käsitystä siitä, mitä ne ovat?
Katso lisää
TIM: n ja Ambevin kumppanuus: saat bonusjuomat jokaisella matkapuhelimen latauksella
Tuomari yllättää 2 R$:n korvauksella loukkaantuneelle asiakkaalle
Professori Kenny Coventryn johtaman tutkimuksen mukaan sanat "this" ja "that" ovat läsnä kaikilla kielillä - tietysti asianmukaisin käännöksineen. Tutkimus julkaistiin tieteellisessä Nature Human Behavior -lehdessä.
Tutkimus viittaa enemmänkin spatiaalisten demonstratiivpronominien käsitteeseen – näiden sanojen implisiittiseen merkitykseen. Hieman hämmentynyt? Ymmärrä kuinka tutkimus suoritettiin.
Tähän johtopäätökseen pääsemiseksi kielitieteilijät yliopistosta rekrytoi lähes tuhat puhujaa 29 kielellä – ja useista kieliperheistä.
Tutkijat esittelivät heille erivärisiä ja -muotoisia esineitä, jotka oli sijoitettu eri etäisyyksille. Vapaaehtoisten tulee sitten kuvailla esineitä äidinkielellään käyttämällä värejä, substantiivija ja demonstratiivisia pronomineja.
Joten esimerkiksi jos siellä oli punainen pyöreä esine, ihmisten pitäisi sanoa: "tämä punainen ympyrä".
Sitten havaittiin, että kaikkien tutkimuksen 29 kielen puhujat käyttävät "tätä" ja "tästä" viitatakseen esineisiin. Tämä on aina ollut kiistanalainen kielitieteilijöiden keskuudessa. Ja tutkimus tuli nimenomaan valaisemaan mahdollista ratkaisua tähän umpikujaan.
Loppujen lopuksi, jos käytämme samoja sanoja selittämään spatiaalisia etäisyyksiä, tämä tarkoittaa, että tapamme kommunikoida ei ole kovin erilainen. Tiedemiesten mukaan tämä on tärkeä askel kohti yksinkertaisimman ja ensisijaisen luonteen ymmärtämistä Kieli ja myös maailman eri kielten kehitystä.
Valmistunut sosiaalisen viestinnän alalta Goiásin liittovaltion yliopistosta. Intohimoinen digitaalinen media, popkulttuuri, teknologia, politiikka ja psykoanalyysi.
