Tutkimus aiheesta Soveltava taloustutkimuslaitos (Ipea) paljastaa, että 23% nuorista brasilialaisista ei työskentele eikä opiskele, enimmäkseen naisia ja vähän tulot, yksi suurimmista tässä tilanteessa olevien nuorten prosenteista yhdeksän Latinalaisen Amerikan maan joukossa Karibian. Samaan aikaan 49 % omistautuu yksinomaan opiskeluun tai harjoitteluun, 13 % vain työskentelee ja 15 % työskentelee ja opiskelee samanaikaisesti.
Syynä tähän skenaarioon ovat tutkimuksen mukaan muun muassa kognitiivisten ja sosioemotionaalisten taitojen ongelmat, julkisen politiikan puute, perhevelvoitteet sukulaisten ja lasten kanssa. Samaan ryhmään kuuluvat Meksiko, jossa 25 prosenttia nuorista ei opiskele tai työskentele, ja El Salvador, jossa 24 prosenttia. Toisessa ääripäässä on Chile, jossa vain 14 % tutkituista nuorista on tässä tilanteessa. Alueen keskiarvo on 21 % nuorista, mikä vastaa 20 miljoonaa ihmistä, jotka eivät opi eivätkä työskentele.
Katso lisää
IBGE avaa 148 avointa Census Research Agent -työpaikkaa; Katso kuinka…
Julkaistu laki, jolla perustettiin "ohjelma...
Millennials Study Amerikassa ja Karibialla: työtä vai opiskelua? nuorista latinalaisamerikkalaisista -julkaistiin tänään (3) seminaarissa Ipeassa Brasíliassa. Tiedot koskevat yli 15 000 15–24-vuotiasta nuorta yhdeksästä maasta: Brasiliasta, Chilestä, Kolumbiasta, El Salvadorista, Haitista, Meksikosta, Paraguaysta, Perusta ja Uruguaysta.
Tutkimuksen mukaan vaikka analyysi saattaa johtaa ajatukseen, että nuoret ovat toimettomia ja tuottamattomia, 31 % heistä etsii työstä, pääosin miehiä, ja yli puolet, 64 %, on omistautunut pääasiassa koti- ja perhehuoltotyöhön naiset. "Toisin sanoen, vastoin vakiintuneita käytäntöjä, tämä tutkimus osoittaa, että suurin osa ei- eikä ole nuoria ilman velvollisuuksia, vaan harjoittaa muuta tuottavaa toimintaa", kertoo tutkimus.
Vain 3 % heistä ei suorita mitään näistä tehtävistä tai heillä on opiskelua tai työskentelyä estävä vamma. Korkeimmat luvut ovat kuitenkin Brasiliassa ja Chilessä, joissa noin 10 prosenttia nuorista on ilmeisesti työelämän ulkopuolella.
Ipean tutkijan Joana Costan kannalta tulokset ovat varsin optimistisia, sillä se osoittaa, että nuoret eivät ole laiskoja. ”Mutta he ovat nuoria, joilla on heikkolaatuinen koulutus ja joiden on siksi vaikea päästä työmarkkinoille. Itse asiassa johtajien ja julkisten politiikkojen on huolehdittava heistä hieman enemmän”, hän varoitti.
Palvelujen ja liikenteen tukien parantaminen ja lastenhoidon tarjonnan lisääminen, jotta naiset voivat työn ja opiskelun yhteensovittaminen kotitöiden kanssa ovat politiikkoja, jotka voidaan toteuttaa jopa lyhyellä aikavälillä, Joanin mukaan.
Tietojen perusteella tutkijat osoittavat myös koulutus- ja koulutusinvestointitarvetta ehdottaa poliittisia toimia, joilla autetaan nuoria siirtymään menestyksekkäästi opinnoistaan työmarkkinoille tehdä työtä.
Ottaen huomioon työmarkkinoihin liittyvän epävarmuuden ja väärän tiedon määrän, heidän [nuorten] kannalta on olennaista vahvistaa ohjaus- ja tietojärjestelmiä työskennellä ja antaa jatkuvuutta politiikoille, joilla pyritään vähentämään nuorten koulutuksen rajoituksia sellaisilla ohjelmilla kuin Kansallinen pääsy tekniseen koulutukseen ja työllisyyteen. (Pronatec). "Ehdolliset siirto- ja stipendiohjelmat onnistuivat kattavuustuloksissa", tutkimuksessa todetaan.
Ipean mukaan myös yksityinen sektori voi osallistua nuorten osaamisen ja työllistettävyyden parantamiseen osallistumalla koulutusohjelmiin. nuoria oppisopimusoppilaita ja kannustaa työnantajien edellyttämien sosioemotionaalisten taitojen, kuten itseluottamuksen, johtajuuden ja ryhmätyön, kehittämistä tiimi.
Esimerkiksi Brasiliassa Ipean esittämien tietojen mukaan Young Apprentice -ohjelmaan sitoutuminen on vähäistä. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 osallistuvien nuorten määrä oli 1,3 miljoonaa, mutta tämä on ohjelmaan kelpaavien nuorten vuotuinen potentiaali.
On edelleen tarpeen kaksinkertaistaa ponnisteluja nuorten ja muiden raskauslukujen päättäväisemmin vähentämiseksi. riskikäyttäytymistä, jotka liittyvät vahvasti naisten koulunkäynnin keskeyttämiseen ja hyvin varhaiseen työelämään siirtymiseen miesten keskuudessa.
Mahdollisuudet saada koulutusta, keskimääräiset kouluvuodet, sosioekonominen asema ja muut tekijät, kuten varhaisvanhemmuus tai perheympäristö ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten työ- ja opiskelupäätökseen Hae. Kaikissa maissa varhaisäitiyden tai -isyyden yleisyys on korkeampi koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla nuorilla.
Tutkimus tuo mukanaan vähemmän konventionaalisia muuttujia, kuten nuorten tietoa työmarkkinoiden toimintaa, heidän toiveitaan, odotuksiaan ja kognitiivisia ja sosioemotionaalinen. Tutkijoille nuorilla ei ole tarpeeksi tietoa palkasta, josta he voivat saada jokaisella koulutustasolla, mikä saattaa johtaa siihen, että he tekevät vääriä päätöksiä investoimisesta koulutus. Haitin ja Meksikon tapauksessa tämä osa nuorista, joilla on puolueellinen tieto, voi ylittää 40 prosenttia.
Tutkimus osoittaa myös, että 40 prosenttia nuorista ei pysty suoriutumaan kovin hyvin yksinkertainen ja hyödyllinen päivittäisessä elämässäsi, ja monilta puuttuu teknisiä taitoja uusille markkinoille tehdä työtä. Mutta on myös rohkaisevia tuloksia. Analysoidut nuoret, haitilaisia lukuun ottamatta, ovat erittäin helppokäyttöisiä teknisten laitteiden kanssa ja heillä on korkeat sosioemotionaaliset taidot. Alueen nuorilla on korkea itsetunto, itsetehokkuus, eli kyky organisoitua omien tavoitteidensa saavuttamiseksi, sekä sinnikkyys.
Tutkimusten mukaan kognitiivisten taitojen viivästykset ovat tärkeitä ja voivat rajoittaa ammatillista suorituskykyä nuoret, samoin kuin muiden asiaankuuluvien sosioemotionaalisten ominaisuuksien, kuten johtajuuden, ryhmätyön ja vastuuta. Tähän lisätään se, että 70 prosenttia työskentelevistä nuorista työskentelee epävirallisissa toimissa. Virallisilla markkinoilla työskentelevien keskuudessa työvoiman vaihtuvuus on korkea, mikä estää työnantajia investoimasta koulutukseen.
Brasiliassa on noin 33 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta, mikä vastaa yli 17 prosenttia väestöstä. Ipean tutkijan Enid Rochan mukaan maassa eletään demografisen lisäyksen hetkeä, kun aktiivinen väestö on suurempi että huollettava väestö, joka on lapsia ja vanhuksia, sen lisäksi, että se on nuorisoaalto, joka on nuoren väestön huippu.
”Tämä on aikaa, jolloin maat käyttävät tilaisuutta hyväkseen investoida nuorisoonsa. Meidän on palattava puhumaan nuorisopolitiikasta, joka oli jo laajempi, jotta ei synny lisää eriarvoisuutta ja jotta demografinen lisäys ei muodostu taakaksi”, hän sanoi.
Tutkimuksen jatkuvien indikaatioiden lisäksi Enid korostaa myös erityisten terveyspolitiikkojen merkitystä mielenterveysongelmista, traumasta ja masennuksesta kärsiville nuorille.
Kysely toteutettiin yhteistyössä Ipean ja Fundación Espacio Públicon kanssa Chilestä, kehitysyhteistyön tutkimuskeskuksesta. (IRDC), Inter-American Development Bank (IDB) Kansainvälisen kasvupolitiikan keskuksen tuella Sisältää (IPC-IG). Tiedot ovat Agência Brasililta.
