Tiedämme, että Ranskan vallankumous se oli syvällisten sosiaalisten ja poliittisten levottomuuksien vaihe Ranskassa. Tällä liikkeellä oli voimakas vaikutus paitsi ranskalaiseen yhteiskuntaan myös koko Euroopan mantereelle ja joissakin maissa ympäri maailmaa.
Poliittisen radikalisoitumisen leimaama Ranskan vallankumous edusti absolutistisen monarkian tappiota. porvaristo, kaupunkiluokat ja talonpojat.
Katso lisää
Tiedemiehet käyttävät teknologiaa avatakseen salaisuuksia muinaisessa egyptiläisessä taiteessa…
Arkeologit löytävät upeita pronssikautisia hautoja…
Siksi vastaa kysymyksiin Ranskan vallankumouksesta, jonka Escola Educação -tiimi valitsi sinulle!
1 — 1700-luvulle asti Ranska oli maa, jota hallitsi yksi:
a) Perustuslaillinen monarkia.
b) tasavalta.
c) Absolutistinen monarkia.
d) Diktatuuri.
2 — Miten Ranskan absolutistisen valtion rakenne toimi 1700-luvulla?
a) Absolutistisen valtion rakenne jakautui kolmeen osavaltioon: ensimmäinen koostui korkeasta papistosta, kruunusta ja teollisuuspiispoista; toisen muodostivat aateliston edustajat ja kolmannen kartanon, jota edusti porvaristo, joka koostui kauppiaista, pankkiireista, liikemiehistä,
3 — Mihin osavaltioon vaikutti eniten korkean inflaation ja julkisen velan aiheuttama talouskriisi 1700-luvulla Ranskassa?
a) Ensimmäinen tila.
b) Toinen tila.
c) Kolmas omaisuus.
d) Neljäs tila.
4 – Mikä oli se älyllinen liike, joka vaikutti Ranskan vallankumouksen puhkeamiseen?
a) Renessanssi.
b) Valaistuminen.
c) Romantiikka.
d) Anarkismi.
5 — Onko oikein sanoa, että Ranskan vallankumous on osa porvarillisia vallankumouksia?
ah kyllä. Sillä kolmannen aseman johtamisen lisäksi porvaristo ehdotti perustuslakia säätelevää kansalliskokousta laatimaan Ranskalle uusi perustuslaki. Kuninkaan ja aateliston kieltäytymisen edessä hän yhdessä muiden kolmannen aseman jäsenten kanssa järjesti itsensä muotoilemaan uutta perustuslakitekstiä.
b) Kyllä. Sillä toisen aseman johtamisen lisäksi porvaristo ehdotti perustuslakia säätävän kansalliskokouksen perustamista uuden absolutistisen perustuslain laatimiseksi Ranskalle. Kuninkaan ja aateliston kieltäytyessä hän yhdessä muiden toisen kartanon jäsenten kanssa järjesti itsensä muotoilemaan uutta perustuslakitekstiä.
c) Ei. Ranskan vallankumousta ei voida pitää porvarillisena vallankumouksena, koska sitä johtivat maaseudun työläiset, eli ihmiset, joilla oli alhainen ostovoima.
d) Kyllä. Ranskan vallankumous oli konflikti, johon osallistuivat yhteiskunnan korkeimmat kerrokset, mukaan lukien Ranskan kruunun tuki.
6 – Mitä Bastille-päivä, joka pidettiin 14. heinäkuuta 1789, edusti?
a) Se edusti vanhan hallintokauden, toisin sanoen ranskalaisen absolutismin, loppua.
b) Se edusti vanhan vallan, toisin sanoen Ranskan tasavaltaisuuden, loppua.
c) Se edusti vanhan vallan, toisin sanoen ranskalaisen liberalismin, loppua.
d) Se edusti vanhan vallan, toisin sanoen sotilasdiktatuurin, loppua Ranskassa.
7 — Mikä oli Ranskan vallankumouksen aikana perustettu terrorin aika?
a) Terroriaikaa leimasivat poliittinen ja uskonnollinen vaino, giljotiiniteloitukset ja sisällissodat. Tätä vaihetta leimasi jakobiinien johtajuus, joita pidettiin radikaaleimpana vallankumouksellisina.
b) Terrorin ajanjaksoa leimasivat talonpoikien joukkomurhat. Tätä vaihetta leimasi jakobiinien johtajuus, joita pidettiin radikaaleimpana vallankumouksellisina.
c) Terror-aikaa leimasivat kaupunkityöläisten ja uskonnollisten johtajien joukkomurhat. Tätä vaihetta leimasi jakobiinien johtajuus, joita pidettiin radikaaleimpana vallankumouksellisina.
d) Terror-aikaa leimasivat tuhanset kuolemat, tuhot ja ydinaseet. Tämä oli vaihe, jolle oli tunnusomaista radikalimpien vallankumouksellisten johtajien johto.
8 — (UFRGS) – Vuoden 1789 vallankumouksen jälkeen Ranska koki suuren epävakauden ajanjakson, jota leimasivat radikalismi ja jatkuva ulkoinen uhka. Valitse oikea vaihtoehto tälle ajanjaksolle.
a) Kuninkaallisen autoritaarisuuden symbolin, Bastillen kukistuessa perustuslakia säätävän kokouksen kansanedustajat julistivat poliittisen hetken hyväkseen tasavallan tehden lopun vanhasta järjestelmästä.
b) Kuninkaan pakenemisen ja monarkian romahtamisen aiheuttaman kaaoksen keskellä Pariisissa alkoi luoda sosialistisiin ihanteisiin perustuva yhteiskunta, Pariisin kommuuni.
c) Suurena terrorina tunnettua ajanjaksoa johti jakobiinilainen Robespierre, jonka voittajapolullaan erottuva kenraali Napoleon syrjäytti myöhemmin.
d) 18. Brumairen vallankaappaus edusti hakemiston kaatumista, hallintoa, jonka oli tarkoitus edustaa porvarillisia etuja, mutta joka ei kyennyt hallitsemaan.
e) Ranskassa vallitsi lyhyen aikaa Bastille-päivän jälkeen perustuslaillinen monarkia, mutta käytännössä kuningas säilytti edelleen saman vallan kuin ennen.
9 — (Fuvest) – Ranskan (1789), Meksikon (1910), Venäjän (1917) ja Kiinan (1949) vallankumouksissa on yhteinen elementti kaikille. Siinä on kyse:
a) imperialistinen läsnäolo.
b) sosialistinen ideologia.
c) liberaali ideologia.
d) työväenluokan osallistuminen.
e) talonpoikaisväestön osallistuminen.
10 — (UNIME BA/2016) – Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1789 hyväksyttiin julistus ihmisen ja kansalaisen oikeuksista.
Tämän ajan historiallisessa kontekstissa tämä asiakirja:
a) loi uusia poliittis-ideologisia suhteita, jotka mahdollistivat sosialismin voiton.
b) loi uudet tuotantoolosuhteet, mikä teki pääoman ja työn välisestä suhteesta oikeudenmukaisemman.
c) osoitti epäselvyyttä olemalla tunnustamatta siirtokunnissa olevien orjien oikeutta vapauteen.
d) edisti oikeutta sukupuolten tasa-arvoon ja ulotti äänioikeuden naisiin.
e) vahvisti kuninkaallisen isäkuvaa ottaen huomioon, että valtion tehtävänä on edistää sosiaalista hyvinvointia.
1 - C
2 – D
3 - C
4 — B
5 — The
6 — A
7 — The
8 - D
9 JA
10-C
Napsauta tätä ja lataa luettelo Ranskan vallankumoukseen liittyvistä kysymyksistä PDF-muodossa
Lisätietoja osoitteessa:
